2.4.2012

Turun sinappia ja muuta suomiruokaa.

Voi kuinka rakastankaan fazerin turkinpippurimixiä! Ihana HR kun toit suomentuliaisina kaksi pussia kyseisiä herkkuja! Niitä täällä rouskutan posket pullollaan lapsilta salassa, että saan kaikki herkut varmasti omaan suuhuni! Myös Suomesta tuodut irtokarkit ovat aika kuumaa kamaa. Toisaalta karkinkulutukseni on Ranskaan muuton myötä melkein täysin kuihtunut, sillä sen lisäksi että valikoimat ovat pienemmät, ranskalaisten mielestä karkit kuuluvat vain lapsille ja Suomen veroista karkinmässytyskulttuuria ei tunneta. Hampaani varmasti kiittävät! Salmiakin himosyöjä en ole ollut koskaan, joten sitä saan riittävän annoksen Suomen lomillani, ja lakritsia saa täältäkin. Fazerin suklaa on mielestäni myöskin hieman yliarvostettua...Onhan se hyvää, mutta maailma on pullollaan hyviä (mm. belgialaisia) suklaita! Suklaavajeen saan siis myöskin täällä vallan hyvin tyydytettyä.

Mutta mietin tässä samalla, onko jotain muita tuotteita, joita Suomesta turkinpippurien lisäksi himoitsen. Otsikossa mainitsen sinapin. No, Turun sinappi, joka ei sen enempää ilmeisesti Turkuun enää liity, kuuluu mielestäni olennaisesti perinteisen suomalaisen grillimakkaran päälle. Ja koska suomalaista makkaraa ei täältäpäin jostain syystä löydy, en kaipaa sinappiakaan. Paikallinen Dijon-sinappi maistuu paremmalta ranskalaisten täyslihamakkaroiden kanssa. Ja entäs ne ihanat jauhomakkarat? N
o ne taas maistuvat ainoastaan kontekstissa "Suomen kesä, sauna ja hyttyset", joten en niitäkään täällä ikävöi. Se siis niistä tuotteista.

Kahvi! Suomalaiset ovat kahvin suurkuluttajia, mutta suomalainen kahvi (tai no, ei se kahvikaan kai kovin suomalaista ole, mutta sanotaan suomalaistyyppinen paahtoaste) ei sekään pääse ikävöimieni tuotteiden listalle. Paikallisten mark
ettien 100% arabica maistuu enemmän kuin hyvin. Älkää vierailijat siis turhaan kahvipaketeilla matkalaukkujanne täyttäkö.

Mutta se Ruisleipä! No nyt tuli vähän ikävä. Sellainen ihana juuri paistettu ruispuikula tai ruispala, voita ja oltermannia päällä! Sellaisia tekee mieli kun oikein muistelen kunnon ruisleivän makua. Ranskasta saa kyllä tosi hyvää lei
pää, mutta ei kuitenkaan ihan niin rukiista kun välillä kaipaisi. Itse en ole edelleenkään saanut aikaiseksi ryhtyä ruisleivän tekoon. Maalahden limppu on toinen suomalainen suosikkileipäni. Sitä voitte tunkea laukkuihinne tullessanne, sillä se ei helposti kuivukaan!

Xylitolpurkka on pikkuhiljaa soluttautumassa Ranskaan. Makuja/vaihtoehtoja on kuitenkin vie
lä rajatusti, ja sitä kannan myöskin Suomesta matkalaukuissani. En kuitenkaan ole liiemmin innostunut kaikista ihmeellisistä purkkamauista, vaan vanha kunnon sininen ja vihreä jenkki ovat parhaita! Ranskassa en koskaan osta purkkaa. Ja harvoinpa näen ihmisten sitä täällä syövänkään. Itse aina selittelen lasten kavereiden vanhemmille, että tarjoamani purkka on hyväksi hampaille. Vähän epäluuloisesti kyllä katsovat...

Lasten myötä olen löytänyt myös kaksi vauvatuotetta, joita raahaan Suomesta: vauvapuurot ja maissinaksut. Puuroa kun ei ylipäänsä Ranskassa syödä, ei myöskaan vauvoil
le ole tarjolla niitä käteviä maitoon tai veteen sekoitettavia jauhoja. Ja maissinaksut! Mikä loistava keksintö! Täällä on mielestäni muutenkin heikommat lasteruokavalikoimat, mutta ehkä se johtuu ranskalaisesta ajattelusta, että kaikki pitäisi tehdä alusta alkaen itse. Neuvolassa suorastaan varoitellaan ostamasta valmiita lastenruokia!

Siirappia en ole edelleenkään samassa muodossa bongaillut kaupan hyllyiltä. Se on myös tervetullut tuliainen, vaikkei kovin usein käytössä olekaan. Fariisisokeri oli toinen samanlainen, kunnes nyt olen ilokseni huomannut lähimarketin sitä myyvän! Yksi tuote siis vähemmän raahattavana!

Ja onhan Ranskassa Ikea. Sieltä saisi näkkileivät ja ruotsalaiset lihapullat, mutta ovat pääasias
sa jääneet ostamatta. Lakkahilloa olen silloin tällöin sieltä ostanut, sekä ihania Daim-suklaita! Nyt mentiin kyllä naapurimaan puolelle...:)

Suomalaisia ruokalajeja en ole tässä sen kummemmin luetellut, koska melkeinpä kaikkea pystyy täälläkin tekemään. Joskus joutuu hieman käyttämään mielikuvitusta, mutta hyvin ovat syntyneet maksalaatikot, korvapuustit ja Runebergin tortut. J
a toisaalta, joka maassa on omat herkkunsa, joten täällä ollessani herkuttelen uusilla "suosikeillani" ja Suomeen mennessä maistuu taas kunnon suomalainen kotiruoka!

Entäs te? Mitä suomiruokia tulee ulkomailla ikävä!??





Tässä yksi lukuisista suosikkijuustoistani Ranskassa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti